(13-16.4) Espanja vs. Suomi

HOLA!

Tällä viikolla on ollut töissä vähän rauhallisempaa. Yksi palaveri oli TindayaTV:n kanssa ja muuten olen vähän viimeistellyt Welcome Pack- lehtistä ja käytiin tsekkaamassa kuvauspaikkoja Volcanic Eventin nettisivun kuvia varten. Mutta nyt onkin hyvä sauma tehdä pientä vertailua Suomen ja Fuerteventuran/Espanjan välillä. 

Ruoka:

Ravintoloista on täällä vaikea löytää oikeasti paikallista ruokaa ja Suomessa tyypillistä lounasajan ruokailua seisovassa pöydässä ei ole. Eli hirveän terveellistä ja halpaa ruokaa hankala löytää. Normaalia ravintolaruokaa saa kyllä ihan sopivaan hintaan ja ruoka on ollut aina hyvää. Kuitenkin yksi paikka on löytynyt, josta saa todella hyvää tavallisempaa italialaista ruokaa: pastaa, lasagnea, kalaa ja kanaa yms. halpaan hintaan. Corralejoon matkustaville vinkkinä, että paikan nimi on Da Uli, eli kannattaa poiketa! Mukavaa vaihtelua hampurilaisiin, pihveihin ja raskalaisiin perunoihin.

 

Halpoja pizzerioita ei löydy oikein mistään ja täytteet ovat useimmiten Suomeen verrattuna erikoisia. Kebabia ei löydä oikeastaan ollenkaan mistään. Suomen jokaisessa kaupungissa on keskustassa vähintään kolme pizzeria/kebab- paikkaa yöelämää viettäville. Täällä ei valitettavasti purtavaa illanvieton jälkeen löydy. 

Kahviloita on todella paljon. Kahvi ja leivos/paistettu kerrosvoileipä maksaa yleensä paikasta riippumatta noin 3 euroa. Kahvi on myös todella paljon laadukkaampaa, maukkaampaa ja edullisempaa kotimaan kahviloiden vastaaviin verrattuna.

Kaupassa hintataso on melko sama kuin Suomen Lidl- kaupoissa riippuen tuotteesta. Esimerkiksi liha ja juusto on taas joskus jopa kalliimpaa kuin Suomessa. Lisätään tähän nyt myös maininta alkoholin, tupakan ja makeisten hinnoista, vaikkei ne ruokaa olekaan. Olut on äärettömän halpaa, eli noin 30sentillä saa yhden olut-tölkin. Siitä voi jokainen laskea ja vertailla hintoja Suomen hintoihin. Tupakka maksaa n.1.50-3 euroa aski merkistä riippuen, joten sekin on huomattavan halpaa. Makeiset on yllättäen huomattavasti kalliimpia ja valikoimat todella paljon pienempiä kuin Suomessa. Ruokakaupoissa kylmäketjuista ei tunnuta välittävän pätkääkään ja maitohyllyt saattaa olla lämpiminä, terveisin kolme kertaa valmiiksi hapanta maitoa ostanut. Maitoa täällä ei myöskään juoda ruoan kanssa samalla tavalla kuin Suomessa ja se taitaakin olla aikalailla vain suomalaisten juttu.

Bussit ja taksit:

Paikasta toiseen kulkeminen taksilla ja bussilla on täällä järjettömän halpaa suomeen verrattuna. Taksilla pääsee kaupungin toisesta päästä toiseen alle kolmella eurolla ja bussilla 30 kilometrin matka maksaa 2.50 euroa, joten Suomella olisi aika paljon opittavaa tästä. Bussien ja taksien vauhti on ihan eri luokkaa kuin kotimaassa ja
se ei kyllä aina tunnu turvallisimmalta vaihtoehdolta. Autojen kunto on kyllä yllättävän hyvä, joten matka on ainakin siltä osin viihtyisä.

Työtavat:

Tämän voisi tiivistää yhteen lauseeseen: mikään ei toimi mutta kaikki luonnistuu. Yhden suomalaisen sanoja lainaten ''Tää on vähän niinku lämmin Venäjä". Asunnolle nettiyhteyttä ollaan nyt odoteltu 6 viikkoa ja saadaan varmasti odottaa vielä lisää. Nettiyhteyden odottelu ei ole vaihto-oppilas firman vika vaan paikallisen Vodafone- yrityksen. Education & Mobilityn henkilökunnalta kuullut myös samaa, että joutuu odottelemaan todella paljon jos haluaa jonkun asian hoituvan ja joutuu kyselemään perään monta kertaa. Täälläpäin onkin sanonta ''Manjana'' eli ''To take it slow; relax''. Suomalaiseen tiukkaan työkulttuuriin tottuneena täkäläinen tyyli on liiankin rento ja turhauttava. En todellakaan haluaisi joutua täälläpäin sairaalaan.

Tässä huomiot tälläerää. Adios!